sunjuttu

Oppisopimuksen ennakkojakso

Kokeile niin tiedät

 

Tietoa ennakkojaksohankkeesta

Nuorten oppisopimuksen ennakkojakso oli OKM:n rahoittama kehittämishanke, joka toteutettiin vuosina 2014-2015. Hankkeen kohderyhmänä olivat 16 – 25 vuotiaat nuoret, joilla on peruskoulu suoritettuna, mutta ei ole toisenasteen tutkintoa. Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia malleja oppisopimuksen ennakkojakson toteuttamiseksi

Mallien kehittämisen yhteydessä luotiin nuorille oppisopimukseen valmentautuville sekä työpaikkaohjaajille erilaisia ohjaus- ja tukimuotoja. Kehittämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.

 

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Oppisopimuksen ennakkojakson tarkoituksena on ollut lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, työelämän tietoisuutta nuorten työelämälähtöisestä koulutuksesta ja tarjota työpaikoille ja nuorille mahdollisuus tutustua oppisopimusopiskeluun ennen varsinaisen oppisopimuksen solmimista. Kehittämistyössä huomioitiin vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen.

Hankkeen tavoitteena oli oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson mallien kehittäminen ja kuvaaminen. Tämän lisäksi tavoitteena oli työvalmentaja/opettajaohjaaja- ja työpaikkakoordinaattori-mallin, opiskelijalle ja työpaikoille tarjottavien tukimuotojen ja toteutusmallien sekä opiskelijan ohjautumisen ja liikkuvuuden toimintakäytäntöjen kuvaaminen. Hankkeessa kehitettiin myös uudenlaisia toimintatapoja oppilaitoksen ja työelämän yhteistyöhön nuorten työvaltaisen oppimisen ja oppisopimuksen lisäämiseksi.

rakennusmies

Kehittämistyö

sairaanhoitaja

Kehittämistyö aloitettiin vuonna 2014. Valma-koulutus ei ollut vielä alkanut, mutta se piti huomioida oppisopimuksen ennakkojakson rakenteessa. Alun perin yhtenäiseksi suunniteltu koulutuksen rakenne vaihtui hankkeen aikana erilaisten mallien kehittämiseksi. Valma-koulutuksen lupien varmistuessa kehittämistyössä selkiytyivät mallit, jotka tullaan liittämään suoraan Valman opetussuunnitelmaan ja mallit, jotka toteutetaan itsenäisinä kokonaisuuksina.

Keväällä 2014 kehittäminen keskittyi suunnitteluun. Syksyllä 2014 aloitettiin ensimmäinen hankekoulutuksen pilotointi, jonka käytännön kehittämistyössä kokeiltiin ja kehitettiin yksilöllistä ohjaamista sekä oppilaitoksessa että työelämässä. Keväällä 2015 opetuksessa siirryttiin soveltamaan yhteisöpedagogiikkaa ja nuorisotyön lähestymistapaa.

Työelämäyhteistyötä ja opiskelijan työharjoitteluohjausta kehitettiin työpaikoilla todellisissa ohjaustilanteissa. Työelämäpedagogin, ohjaajien ja pedagogisen valmentajan työnkuvat ja toimintamallit kehittyivät käytännön kokemuksen kautta vastaamaan opiskelijan ja työelämän todellisiin tarpeisiin. Samanaikaisesti hankkeessa kehitettiin myös muita oppisopimuksen ennakkojakson malleja, joista työelämätreeni vastaa suorimmin työelämän tarpeisiin.

Syksyllä 2015 kehittämistyönä syntynyt koulutus hyvine käytäntöineen siirtyi osaksi Valma-koulutusta.

Hankekumppanit

 

Hanke toteutettiin yhteistyönä Helsingin Diakonissalaitoksen Helsingin Diakoniaopiston, Helsinki Business College Oy Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ja Helsingin opetusviraston Stadin ammattiopiston kanssa.

Hankkeen koordinaattorina toimi Helsingin Diakoniaopisto.

 

Työelämäyhteistyö

Nuorten työelämälähtöinen oppiminen ja eteneminen kohti oppisopimuksia vaatii tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyöavauksia on tehty kymmenien työnantajien kanssa. Käytännössä on pyritty yhdessä työnantajien kanssa kehittämään uudenlaisia laajempia palvelumalleja yksittäisten työharjoittelupaikkojen ja oppisopimusten solmimisen lisäksi. Esimerkiksi on rakennettu ohjauksen tuen prosesseja ja Stadin oppisopimuskeskuksessa on kehitetty yritykselle räätälöityjä rekrytointimalleja.

Työnantajien tarpeiden ja toiveiden huomioiminen on ollut keskeisessä roolissa hankkeessa. Harjoittelujaksoyhteistyön ja uusien mallien kehittämisen lisäksi työnantajien näkemyksiä on huomioitu asiakaskuuntelumenetelmän avulla hankkeen aikana. Työnantajille on myös järjestetty seminaareja, joiden tavoitteena on ollut tarjota tietoa ennakkojaksoista ja oppisopimuskoulutuksesta sekä mahdollisuus kokemusten jakamiselle ja verkostoitumiselle.

Markkinointi

aanittaja

Hankkeen aikana oppisopimuksen ennakkojaksoa tehtiin tunnetuksi mm. suuren markkinointikampanjan, erilaisten tapahtumien ja markkinointimateriaalien avulla.

Ennakkojaksoa markkinoitiin eri kohderyhmille: hakijat, muut oppilaitokset, te-toimistot, sosiaalivirastot, etsivä nuorisotyö ja työnantajat. Markkinointimateriaalin visuaalinen ilme ja sisältö suunniteltiin nuoria puhuttelevaksi, työnantajille järjestettiin seminaareja keväällä ja syksyllä 2015 ja ennakkojakso -hanke osallistui valtakunnalliseen ennakkojaksoja ja oppisopimusta mainostavaan Hyppää kyytiin- kampanjaan

Vuoden 2015 alusta lähtien käytettävissä oli sunjuttu.fi sivusto. Se ohjasi hakijoita Helsingin Diakoniaopiston ja Stadin ammattiopiston ennakkojaksoille. Hankkeen päättymisen jälkeen sivusto toimii hankkeen loppujulkaisuna.

Loppukeväästä ja kesällä 2015 markkinointikampanjan ensisijaisena tavoitteena oli Valma-hakuun ohjaaminen sunjuttu.fi -sivuston kautta. Kampanjaan kuului online- ja ulkomainontaa. Syksyllä 2015 Valma-lisähaun aikana toteutettiin pienimuotoinen mobiili-kampanja.

Onnistumiset

mekaanikko

Hanke onnistui hyvin ja kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Yhden Helsinki- mallin sijaan syntyi useita malleja eri tarpeisiin. Osa ennakkojaksomalleista liittyi syksyllä 2015 onnistuneesti Valmaan. HDO:lla ennakkojakso integroitui Valman työelämä-polkuun. Stadin ammattiopiston Yritystreeni, Työkokeilusta oppisopimukseen sekä Avoimen treeni ovat vakiinnuttaneet paikkansa koulutustarjonnassa.

Hankkeessa laadittiin materiaaleja nuorten ohjaamiseen ja työharjoitteluun ennakkojaksolla. Uusi ohjausmateriaali on käytössä tutkintoja edeltävässä koulutuksessa.

Hankkeessa luotiin toimintamalleja ja uutta pedagogiikkaa, joilla mahdollistetaan yksilöllinen eteneminen opinnoissa sekä tuetaan siirtymistä osaamisperustaisuuteen ja uuteen opettajuuteen.

Kehitetyt uudet toimenkuvat (pedagoginen valmentaja, opso-opo, ohjaaja, yritysyhteistyökoordinaattori, työelämäpedagogi) ovat löytäneet paikkansa opiskelijoiden ohjauksessa ja työelämäyhteistyössä.

Hankkeen myötä pääkaupunkiseudulla tietous nuorten oppisopimuksesta ja ennakkojaksosta on lisääntynyt. Myös työelämä on tullut tietoiseksi nuorten oppisopimuksesta ja ennakkojaksosta.

Haasteet

Tunnettuuteen ja työelämään liittyvät haasteet

Hanketyö toi esiin myös haasteita. Alussa Oppisopimuksen ennakkojakso oli vieras hakijoille, yhteistyötahoille, mm. peruskouluille sekä vanhemmille. Uuden koulutusmuodon tunnettuuden lisääminen oli iso haaste ja vaati määrätietoista tiedottamista ja markkinointia.

Työharjoittelupaikoissa oltiin epätietoisia, mitä opiskelijoilta voi odottaa ja miten heitä pitää ohjata, siksi ohjaajakoulutukseen, ohjausmateriaaliin ja työelämäkoordinointiin tarvittiin lisäpanostusta.

Nykyinen työmarkkina- ja rahoitustilanne ovat tiukempia kuin hankkeen hakuvaiheessa 2013. Useissa yrityksissä on yt-neuvottelut, eikä oppisopimuksia voida solmia. Samoin palkkatuen loppuminen kesken vuotta 2015 sai monet työnantajat luopumaan ajatuksesta rekrytoida oppisopimusopiskelijoita. Palkkatuki tai muu rahallinen työnantajalle suunnattu tuki on kuitenkin ehdoton nuorten oppisopimusten lisäämiseksi.

Kohderyhmään liittyvät haasteet

Hankkeessa määritelty kohderyhmä, 16-25 -vuotiaat peruskoulun käyneet nuoret, osoittautui rajaavaksi. Kiinnostusta ennakkojaksoa kohtaan ja valmiuksia siirtyä oppisopimukseen oli enemmän ylioppilailla ja yli 25 -vuotiailla nuorilla aikuisilla.

Alaikäisen ei ole mahdollista toimia kaikilla aloilla tai kaikissa työtehtävissä. Myös työaika on säännelty alaikäisten kohdalla. Tämä rajoittaa etenkin sosiaali- ja terveysalalle sekä osan matkailu-, ravitsemus- ja talousalalle suuntautuvien nuorten oppisopimusmahdollisuuksia. Työnantajat eivät myöskään ole valmiita räätälöimään työvuoroja alaikäisten mukaan.

Oppisopimuksen ennakkojakso olisi hyödyllinen eri kohderyhmille:

  • Ylioppilastutkinnon suorittaneilla on hyvät valmiudet opiskeluun ja oppisopimukseen, mutta heillä ei ole työkokemusta, mikä hankaloittaa oppisopimuspaikan löytämistä.
  • Yli 25 vuotiailla, erityisesti maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla, olisi ollut usein motivaatiota lähteä suoraan työelämään hakemaan oppisopimuspaikkaa, mutta heitäkään ei voitu valita.

Kohti tulevaisuutta

Syksyllä 2015 tutkintoja edeltävä valmentava ja kuntouttava koulutus muuttui Valmaksi. Valman opetussuunnitelman luonnoksen pohjalta kehitetty ennakkojakso siirtyi luontevasti osaksi uutta koulutusta ja oppisopimuksen ennakkojakso vakiinnutti paikkansa siinä. Siirtymistä helpotti huolella tehty opetussuunnitelmatyö, käytännössä pilotoidut toimintamallit sekä hankkeessa hankitun tietotaidon suunnitelmallinen siirtäminen Valmaan.

Myös muut ennakkojakson mallit vakiintuivat. Yritystreenit ovat osa nykyistä palvelutarjontaa. Ne muotoutuvat yrityskohtaisiksi asiakkaan tarpeen mukaan ja toimivat rektytointiapuna.
Avoimen Treenit ovat kuukausittain toistuvia ohjauksen intensiivijaksoja. Työkokeilusta oppisopimukseen- mallia kehitetään erityisesti Ohjaamo-yhteistyössä uravalinnan näkökulmasta. Valma on vakiinnuttanut ennakkojaksot oppilaitoksiin.

Uudet toimenkuvat ovat vakiintumassa osaksi Valma-koulutusta ja ennakkojaksoja. Niiden kehittämistyö jatkuu käytännön työssä. Myös muita hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä sovelletaan oppilaitoksissa.

rakennusmies

Hankkeen tuotokset

Ennakkojaksomallit

Kehitetyt ennakkojaksot olivat 2-20ov (30osp) laajuisia. Jaksot olivat yksilöllisiä ja oppisopimuksen aloittamiseen tähtääviä. Opiskelijat suorittivat henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti tarvitsemiaan koulutuksen osia. Oppisopimukseen siirryttiin joustavasti. Ennakkojakson aikana tai sen päätyttyä opiskelija saattoi ohjautua myös muuhun koulutukseen, työpajajaksolle tai työkokeiluun. Ennakkojaksoilla korostui työelämässä tapahtuva oppiminen.

tarjoilija

Opsotreenistä Valmaan

Helsingin Diakoniaopisto

Helsingin Diakoniaopistolla aloitettiin syksyllä 2014 oppisopimuksen ennakkojakson pilotti nimellä Opsotreeni. Osa koulutuksesta toteutettiin Roihupellossa Vaihtoehtoisen ammattikoulu Sovinnon tiloissa.

Koulutus koostui orientaatiojaksosta sekä kahdesta modulista: Oppimisen ja työelämän perusvalmiudet sekä Oppisopimusvalmiudet. Orientaatiojakso oli kaikille yhteinen, muuten opiskelija suoritti opintoja henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.
Koulutuksen sisällöt muodostuivat opiskelu-, arjenhallinta- ja työelämätaidoista, sekä oppisopimustiedoista.

Koko koulutuksen ajan oli tarjolla yksilöllistä ohjausta oppisopimusvalmiuksien kehittämiseen. Koulutus kesti 20ov/30osp – 5kk . Se oli päätoimista opiskelua ja oikeutti opintososiaalisiin etuihin Kohderyhmänä oli alle 25-vuotiaat, peruskoulun suorittaneet, joilla ei toisen asteen tutkintoa Koulutuksessa sovellettiin yhteisöpedagogiikkaa, pajatyöskentelyä ja toiminnallisia menetelmiä. Työelämässä tapahtuva harjoittelu oli keskeisin oppimisen menetelmä.
Opsotreeni siirtyi osaksi Valma-koulutusta syksyllä 2015.

HDO Ennakkojakson rakenne (PDF) ›

Ennakkojakso / Valma

Stadin ammattiopisto

Koulutuksen kesto on 1-4 kk. Koulutus koostuu kolmesta osiosta: Opiskelu- ja elämäntaidot, Työelämään perehtyminen sekä Oppisopimusopiskelu ja työelämätaidot . Koulutuksen sisältöjä ovat äidinkieli, matematiikka, tietotekniikka, opinto-ohjaus, tietoa työelämän ammattialoista, opiskelijan hyvinvointi, työnhakuasiakirjojen työstäminen, vertaistapaamiset. Työharjoittelu on 1-3 kk pituinen.

Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat, peruskoulun suorittaneet, joilla ei toisen asteen tutkintoa (jos tilaa on, myös tutkinnon suorittaneet)
Koulutuksessa tutustutaan toiminnallisin menetelmin oppisopimusopiskeluun. Oppisopimukseen on mahdollisuus siirtyä joustavasti oppisopimukseen työssäoppimisen kautta

Stadin Ammattiopiston ennakkojakson rakenne ›

Työelämätreeni

Stadin oppisopimuskeskus

Koulutuksen kesto on 1-3kk. Koulutus on työelämälle räätälöity rekrytointimalli. Tämän kokonaisuuden jälkeen opiskelija tuntee yrityksen, varmistuu ammatillisesta suuntautumisestaan sekä oppisopimusopiskelun sopivuudesta hänelle. Sisältö muodostuu oppisopimukseen valmentautumisesta sekä työharjoittelusta/työkokeilusta.

Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat, jotka voivat hakea yrityksessä avoinna olevia oppisopimustyöpaikkoja oppisopimuskeskuksen kautta.

Avoimen treeni

Stadin ammattiopisto

Koulutuksen kesto on 2 viikkoa. Tavoitteena on löytää soveltuva koulutus sekä sen suorittamistapa ja paikka. Treenijaksojen aikana tutustutaan eri aloihin ja tehdään yksilöllinen koulutussuunnitelma.Sisältö muodostuu opiskelu- ja elämäntaidoista.

Kohderyhmänä ovat helsinkiläiset alle 30-vuotiaat ilman toisen asteen tutkintoa olevat, jotka vielä pohtivat omaa alaansa. Koulutuksen aikana on mahdollisuus saada työmarkkinatukea.

Työkokeilusta oppisopimukseen

Työkokeilun kesto on korkeintaan 6 kk samalla työnantajalla ja samoissa työtehtävissä.Koulutuksen sisällöt muodostuvat työelämä- ja oppisopimusvalmennuksesta ja työkokeilusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Respan kanssa.

Kohderyhmänä ovat alan vaihtajat sekä työttömät alle 30-vuotiaat Respan asiakkaat, joilla ei ole ammatillista tutkintoa.Koulutuksen aikana harkinnanvarainen palkkatuki on mahdollinen.

Toimenkuvat

Hankkeessa luotiin uusina toimenkuvina yritysyhteistyökoordinaattori ja työelämäpedagogi, pedagogisen valmentajan ja opso-opon työnkuvat, jotka toimivat sekä opiskelijan että työelämän tukena.

HDO koulutuksessa pedagogiikan kehittämisvastuu oli pedagogisella valmentajalla, joka tehtävänä oli tuoda opettajuuteen ohjaavaa ja valmentavaa työotetta. Tämän lisäksi opiskelijoiden opintopolkujen ja henkilökohtaisten suunnitelmien rakentamisen tukena toimi opinto-ohjaaja.

Opiskelijoiden tukena toimi myös nuoriso-ohjaaja, jonka tehtävänä oli tukea ryhmää ja tarjota yksilöllistä opiskelijalähtöistä tukea

Työelämäkoordinaattorin roolista kehittyi kaksi toimenkuvaa: työelämäpedagogi ja yritysyhteistyökoordinaattori.

Työelämäpedagogin toimenkuvaan kuului työharjoittelu- sekä oppisopimuspaikkojen ja opiskelijoiden yhteen saattaminen. Sen lisäksi hän ohjasi opiskelijoita työharjoittelussa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä.

Yritysyhteistyökoordinaattorin toimenkuvassa painottui olemassa olevan työnantajaverkoston hallittavuuden ja hyödyntämisen parantaminen, verkoston laajentaminen ja uudenlaisten palvelumallien kehittäminen.

Stadin ammattiopistossa Opso-opo toimi ennakkojakson ryhmänohjaajan työparina sekä opiskelijoiden opinto-ohjaajana. Hän tuki ennakkojakson opiskelijoita yksilöohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan kautta. Lisäksi hän tuki oppisopimukseen siirtyneen ennakkojaksolaisen opintoja ja työpaikalla tapahtuvaa ohjausta.

Yhteisöpedagogiikka työotteena

Hankkeessa on kehitetty uusia työelämälähtöisiä toimintatapoja sekä sovellettu yhteisö- ja työpajapedagogiikkaa. Oppimisympäristöstä on pyritty luomaan avoin ja virikkeellinen.

HDO:n Oppisopimuksen ennakkojaksolla käytettiin yhteisöpedagogista työotetta eli ohjaamista, tukemista ja aktivoimista. Nuorten kiinnittymistä luokka- ja kouluyhteisöön sekä yhteiskuntaan pyrittiin edistämään erilaisten käytännön menetelmien sekä pedagogisen osaamisen avulla. Lähtökohtana oli nuorten ja aikuisten toisilta oppiminen, yhdessä tekeminen ja toimiminen hyödyntäen jokaisen toimijan ja koko yhteisön kykyjä ja vahvuuksia.

Oppisopimuksen ennakkojaksolla tarjottiin ja tuettiin yhdessä toimimista siten, että yksilöiden välille muodostui toimivia vuorovaikutussuhteita. Yhteistyössä toimiessaan nuoret oppivat ottamaan toisensa huomioon. Kokonaisuutena lähdettiin tukemaan turvallisen ilmapiirin kautta osallisuutta oman elämän päätöksiin, koska jokainen kasvaa persoonana, kun tulee hyväksytyiksi omana itsenään.

Ohjaus

Oppisopimuksen ennakkojakson ohjauksessa opiskelijaa tuettiin henkilökohtaisen opintopolun rakentamisessa, motivoitiin opiskeluun ja tuettiin itseohjautuvuutta. Opiskelijaa ohjattiin kohti oppisopimusta tai ammatillista koulutusta sekä vahvistettiin hänen työllistymismahdollisuuksiaan.

Kokonaisvaltainen ohjaus sisälsi:

  • ohjauksen ennen opintojen alkua (tiedotus ja ennakkojakson ohjauspuhelin, sidosryhmäyhteistyö)
  • opintojen alkaessa (opiskelijan lähtötilanteen ja toiveiden kartoitus)
  • opiskelun aikana (yksilöllisen polun suunnittelu ja toteutuksen suunnittelu)
  • opintojen päättövaiheessa (opiskelijan edistymisen arviointi ja jatkopolun suunnittelu) ja
  • opintojen jälkeen (jälkiohjaus)

Ohjauksessa korostui sopivan työpaikan löytyminen ja työpaikkaohjaajan sitouttaminen ohjaukseen sekä opiskelijan työharjoittelun reaktiivinen ohjaus. Tätä varten hankkeessa kehitettiin ennakkojakson työpaikkaohjauksen materiaalia ja ohjeistusta erityisesti nuoren ikävaiheen huomioimisesta ohjauksessa.

Opiskelijoiden yksilöllisten polkujen ja koulutuksen non-stop –luonteen vuoksi huolella toteutettu ohjaus oli tärkeää. Ohjaustoiminta onnistui hankkeen mahdollistaman ohjausresurssin ja harkitun työnjaon avulla. Palautteiden mukaan opiskelijat kokivat edistyneensä ja selkiyttäneensä tavoitteitaan koulutuksen aikana.

Vertaistuki

Vertaistukitoiminta tukee opiskelijaa hänen astuessaan työelämään. Vertaistukittoiminta tarjoaa foorumin, jossa voi luottamuksellisesti jakaa kokemuksia työelämästä. Opiskelijat kuulevat toistensa kokemuksia työelämästä ja saavat tietoa, joka tukee omaa ammatinvalintaa. Ohjaajat toimivat pohdintojen peilinä ja vertaistukena. Esimerkiksi vertaistuki oli liitetty työharjoittelun aikaiseen lähiohjaukseen kerran viikossa.

kokki
OKM